Englannin historiassa on lukuisia merkittäviä tapahtumia, jotka ovat muovanneet maan nykyistä poliittista ja sosiaalista maisemaa. Yksi näistä tärkeimmistä tapahtumista oli vuonna 1688 tapahtunut Glorious Revolution, joka tunnetaan myös nimellä “Veretön vallankumous”. Tämän vallankumouksen myötä Englannin valta vaihtui kuningas Jaakko II:lta hänen tyttärelleen Maria II:lle ja vävyllensä Vilhelm Oranialaiselle.
Glorious Revolution oli monimutkainen tapahtumasarja, johon vaikuttivat monet eri tekijät. Kuningas Jaakko II:n katolinen usko ja yritykset vahvistaa absoluuttista monarkiaa herättivät huolta protestanttisessa parlamentissa. Kuningas oli myös kieltäytynyt hyväksymästä parlamentin lakeja, mikä lisäsi kiistoja hallitsijan ja kansanedustajien välille.
Kuningattaren tytär Maria II ja hänen aviomiehensä Vilhelm Oranialainen olivat protestantteja ja vastustivat Jaakko II:n politiikkaa. He saivat parlamentin tuen ja nousivat maihin Hollannista vuonna 1688, jolloin heidän joukkonsa marssivat Lontooseen ilman suuria taisteluita. Jaakko II pakeni Ranskaan ja parlamentti julisti Mariann ja Vilhelmin Englannin kuninkaaksi ja kuningattareksi.
Glorious Revolutionilla oli valtava vaikutus Englannin historiaan. Se vahvisti parlamentin valtaa monarkian kustannuksella, merkitsi siirtymään konstitutionaaliseen monarkiaan ja loi perustan Britannialle demokratiselle kehitykselle. Lisäksi se vaikutti muihin Euroopan maihin, osoittaen, että absoluuttinen monarkia ei ollut enää inviolaattinen instituutio.
Tapahtumien kronologia:
Päivä | Tapahtuma |
---|---|
20. kesäkuuta 1688 | Vilhelm Oranialainen laskee maihin Englannissa. |
5. marraskuuta 1688 | Jaakko II pakenee Ranskaan. |
13. helmikuuta 1689 | Maria II ja Vilhelm III kruunataan Englannin kuninkaaksi ja kuningattareksi. |
Glorious Revolutionin vaikutukset:
-
Parlamentarismin vahvistuminen: Glorious Revolution vahvisti parlamentin valtaa monarkian kustannuksella. Kuningas ei enää ollut absoluuttinen hallitsija, vaan hänen oli toimittava parlamentin kanssa yhdessä.
-
Konstitutionaalisen monarkian synty: Glorious Revolution loi perustan konstitutionaaliselle monarkialle Englannissa.
-
Uusien poliittisten ideoiden leviäminen: Glorious Revolutionin aatteet levisivät muihin Euroopan maihin ja innoittivat muita kansanliikkeitä, jotka taistelivat absoluuttista hallinnosta.
-
Uskonnollinen toleranssi: Glorious Revolution johti uskonnollisen toleranssin lisääntymiseen Englannissa. Protestantit ja katolilaiset saivat entistä suuremman vapauden harjoittaa uskoaan.
Vilhelm Oranialainen - Hollannin sankari, Englannin kuningas
Vilhelm III Oranialainen (1650-1702) oli hollantilainen prinssi ja Englannin ja Irlannin kuningas. Hänen vaikutusvaltaansa Englannin historiassa ei voida aliarvioida. Hän johti Hollantia kahdenkymmenen vuoden ajan ennen nousuaan Englannin valtaistuimelle ja osoittautui taitavaksi sotapäälliköksi.
Tärkeimmät faktat Vilhelm Oranialaisesta:
- ** syntynyt 1650 Haagissa, Alankomaihin.**
- Hollannin stadtholder (päämies) vuodesta 1672.
- Naimisiin Englannin prinsessa Maria II:n kanssa vuonna 1677.
- Kruunattiin Englannin ja Irlannin kuninkaaksi vuonna 1689.
- Kuoli Lontoossa vuonna 1702.
Vilhelm Oranialainen oli vahva kannattaja protestanttisen uskon ja parlamentarismin. Hän johti sotaa katolista Ranskaa vastaan ja onnistui rajoittaman Ranskan kuningas Ludvig XIV:n vallan kasvua Euroopassa. Lisäksi hän loi Englannin poliittiseen maisemaan pysyviä muutoksia, vahvistaen parlamentin valtaa ja asettamansa periaatteet konstitutionaaliseen monarkiaan.
Glorious Revolutionin tapahtumien taustalla oli monimutkainen verkosto poliittisia intressejä ja uskonnollisia ristiriitoja. Vilhelm Oranialaisen rooli vallankumouksessa oli ratkaiseva, sillä hän tarjosi Englannin parlamentille vaihtoehdon absoluuttiselle monarkialle.
Vaikka Glorious Revolutionia pidetään yleensä “veretönä vallankumous” , on tärkeää muistaa että se ei ollut täysin väkivaltainen. Kuningas Jaakko II:n kannattajat tekivät vastarintaa, ja taistelut käytiin Irlannissa ja Skotlannissa.
Glorious Revolutionin perintö näkyy edelleen Englannin poliittisessa järjestelmässä. Parlamentarismi ja konstitutionaalinen monarkia ovat Englannin keskeisiä instituutioita, ja ne ovat saaneet alkunsa tästä merkittävästä tapahtumasta.